Okkos -vaakuna

Okkos-suvulle hankittiin oma vaakuna, koska sukumme on hyvin tutkittu ja laaja. Vaakuna yhdistää ja toimii tunnusmerkkinä, josta ulkopuolinenkin voi päätellä kenestä on kysymys.

Tunnistaminen on vaakunan tärkein tehtävä, sillä vaakunat periytyvät ritariajalta, jolloin taistelukentällä ja muuallakin oli tärkeää erottaa henkilöt ja joukot toisistaan. Nyttemmin vaakuna palvelee enemmän viihteellistä tarkoitusta, mutta on tärkeä identiteetin ylläpitäjä.

Okkosten vaakunasta järjestettiin äänestys, koska oli olemassa erilaisia mielipiteitä sen symbolista. Osa suvusta oli mieltynyt kanteleeseen, koska varsinkin Ockenströmin sukuhaarassa oli ollut merkittäviä kanteleensoiton uranuurtajia Suomessa kuten erityisesti Akilles (1867 – 1898) ja hänen isänsä Aleksander (1834 – 1882). Heidät on esitelty kattavasti Kantele-kirjassa (SKS, 2010).

Koska kantele ei edusta nimenomaisesti Okkosia, vaan se on yhdistettävissä moneen muuhunkin sukuun tai yhteisöön, katsottiin, että oli tarpeellista etsiä kaikkia Okkosia yhdistävä symboli. Lisäksi, koska Aleksanteri ja Akilles edustavat rajallista osaa sukua, oli tästäkin syystä tarpeellista etsiä yhdistävä symboli. - Tällainen vaihtoehto tuli esille Vuottolahden Pentin lähtöseudun ja hänen nimensä taustasta tehdyn tutkimuksen sivutuotteena.Okkos-kirjassa 2000 on julkaistu "Tutkielma Okko(nen) -nimen taustasta ja uudistilallinen Pentti Okkosen lähtöseudusta". Tutkimuksen nojalla voidaan perustellusti olettaa, että Okko(nen) -nimi tulee oka-sanasta. Loimaalla (Mellilässä) vieläkin sijaitsevan Okon talon isäntä oli 1500- luvun puolivaiheilla Marcus Oka.

Nykyinen vaakunan kilpikuvio valittiin äänestyksessä esitettäväksi Suomen Heraldiselle seuralle. Virallinen vaakunaselitys on nähtävänä Okkos-kirjan 2000:n alussa. Symboleina ovat oka ja aalto, koron muodossa. Oka symboloi Okko(nen) -nimeä ja aalto-symboli ilmentää Okkosten elämänpiiriä Kainuun alueella ja monia veteen liittyviä ammatteja. Lisäksi Ockenström -sukuhaaraa voi kuvata vesielementillä "myöskin virta"- käännöksen perusteella. Mainittakoon, että oka-koro on tiettävästi hyvin harvinainen Suomen vaakunoissa, mikä vahvistaa Okkosten erottumista.

Lopullisen vaakunan muista osista, kypäränkoriste ja viitta, järjestettiin ehdotuskilpailu. Sen voitti tukkihaka-asetelma. Se liittyy oka-teemaan ja Okkosten elinympäristöön. Vastakkain olevat tukkihaat symboloivat lisäksi suvun yhteisöllisyyttä. Kypärä kuuluu vaakunoihin historiallisena osana.

Vaakunan värien tulee olla hyvin harmonisoituja, joten hopea, vihreä ja sininen toistuvat vaakunan osissa. Ne kuvastavat Okkosten elinympäristön värimaailmaa, vettä, taivasta, metsiä ja talvea.

17.7.2014, Pasi Ockenström